Kuurmanpohja – uusi luovuuden solmukohta Suomessa?

Written by admin on September 15, 2016 Categories: Luovaa yhteistyötä

Perinteisesti on ajateltu kaupunkikeskittymien olevan paikkoja, joissa luovuus kukoistaa ja uudet innovaatiot ja trendit syntyvät. Maaseutu taas on koettu takapajulana, joka on jäänyt usein sivuun myös tavoitteellisesta kehittämisestä. Silti myös pienempiä maaseutukaupunkeja ja harvaanasuttuja alueita tulee kehittää elinvoimaisemmiksi ja vetovoimaisemmiksi. Lappeenrannan Kuurmanpohja sopii erinomaisesti yhdeksi kehityskohteeksi. Sen kivikautista aluetta ja kaunista luontoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi matkailussa ja luovilla aloilla. Vastaavanlaista kehitystyötä on Suomessa tehty Yli-Iin Kierikkikeskuksessa. Siellä alueen muinaishistoria on tuotteistettu erilaisiksi kivikautisen elämään pohjautuviksi elämyksellisiksi palveluiksi. Myös Kuurmanpohjan monipuoliset ja syvälle ulottuvat historialliset juuret tarjoaisivat ehtymättömän lähteen alueen kehittämiseksi.

shutterstock_118837774Sijainti idän ja lännen risteyksessä

Kuurmanpohjan maantieteelllinen sijainti sopii mainiosti ajatukseen kehittää alueesta uusi luovuuden solmukohta Suomeen. Vain noin 200 kilometrin päässä sijaitsee Pietari, noin viiden miljoonan asukkaan metropoli ja Helsinkiin on ainoastaan noin kolmen tunnin ajomatka. Idän ja lännen risteyksessä Kuurmanpojhalla on pitkät perinteet vuorovaikutuksesta venäläisten ja virolaisten kanssa. Tämä olisi hedelmällinen alusta myös uuden tyyppiselle kansainväliselle yhteistyölle ja luovalle toiminnalle. Alue voisi toimia esimerkiksi taiteilijoiden ja tutkijoiden kansainvälisenä kohtaamispaikkana esimerkiksi residenssi-toiminnan kautta. Matkailukohteena se taas voisi houkutella turisteja etenkin lähialueilta – niin lännestä, etelästä kuin idästäkin. Alueelle voisi rakentaa kivikautisia teemahotelleja ja viihteellisiä teemapuistoja. Matkailijat voisivat kokea, miltä tuntui elää kivikaudella ja saada uudenlaisia elämyksiä. Lisätietoa Kuurmanpohjasta löytyy osoitteessa Kuurmanpohja.net.

Yhteisöllisyydestä voimaa uuden luomiseen

InnoHub-hankkeet voisivat olla toimiva uusi tapa luoda innovaatiotoimintaa ja vireyttä Kuurmanpohjaan. Kehittämisessä hyödynettäisiin erityisesti vuorovaikutuksellisuutta ja yhteisöllisyydestä kumpuavaa voimaa. Samalla luotaisiin aktiivisia luovuuden solmukohtia, joissa ihmiset voisivat yhdessä ideoida uusia, esimerkiksi elämyspalveluita alueelleen. Alueen kehittämisessä verkostoituminen on muutenkin kaiken a ja o. Verkostoitumalla voidaan jakaa rajallisia resursseja ja kaikenlaiset näkökulmat tulevat hyvin huomioduiksi. Toimintakulttuurin tulisikin muuttua avoimemmaksi ja erityisesti yritysten olisi syytä nähdä erilaiset toimijat ennemminkin mahdollisuutena luoda uusia yhteisiä mahdollisuuksia menestyä kuin vain rajallisia resursseja syövinä kilpailijoina. Jokaisella ihmisellä ja yhteisöllä tulisi olla mahdollisuus saada äänensä kuuluville, kun uusia luovia ratkaisuja kehitetään alueella. Kuurmanpohjan rikas kulttuuriperintö antaisi tällaiselle toiminnalle erinomaiset puitteet.

Comments Off on Kuurmanpohja – uusi luovuuden solmukohta Suomessa?

Mitä on digitaalinen taide?

Written by admin on August 9, 2016 Categories: Luovaa yhteistyötä

Viime vuosisadan puoleenväliin tultaessa taiteen murroksessa syntyi monia uusia lähestymistapoja taiteeseen ja sitä kautta vanhojen estetiikan käsitteiden murtumiseen. Tästä on saanut alkunsa myös digitaalinen taide, joka lainaa mon8qhKz7YqrjTFTXrMvuYLYiia periaatteita perinteisistä taiteen muodoista ollen kuitenkin aivan omanlaisensa.

Moni kritisoi digitaalista taidetta eikä pidä sitä välttämättä varsinaisena taiteenlajina laisinkaan. Tämä väite perustuu usein sille, että digitaalista taidetta luodessa taiteilijan ulottuvilla on valtava määrä työkaluja, jolloin saattaa tuntua siltä, ettei digitaalisen taiteen luojan tarvitse todella laittaa peliin parastaan tai oikeasti edes osata tehdä mitään. Digitaalista taidetta kritisoivat voidaan yleisesti ottaen jakaa kahteen leiriin: niihin, joiden mielestä digitaalinen taide on huomattavasti helpompaa tehdä kuin perinteiset taidemuodot, sekä niihin, jotka kyseenalaistavat sen, onko digitaalinen taide taidetta ollenkaan.

Väite siitä, että digitaalinen taide olisi jollain tapaa helpompaa kuin muu taide, on ymmärrettävä, sillä virheen sattuessa on hyvin helppo painaa peruuta-nappia ja yrittää uudelleen. Kuitenkin on myös niin, että todellisuudessa tietokoneen hiiri, skanneri, piirustusohjelmat ja muut ovat työkaluja siinä missä pensseli tai viivotinkin. Voidakseen luoda taidetta, tulee taiteilijan siltikin osata käyttää kaikkia näitä työkaluja. Jos ei esimerkiksi ymmärrä, kuinka valo toimii, ei silloin pysty luomaan oikeanlaista kuvaa etenkään, jos tavoitteena on realistinen tuotos. Tämä on täysin verrattavissa taiteilijaan, jolla ei ole lyijykynän käyttö täysin hallussa, jolloin viivat eivät osu aivan oikeille paikoilleen. Aivan kuten missä tahansa muussakin taiteessa, tulee digitaalisen taiteilijan yhtä lailla ymmärtää värien päälle ja hallita kaikki samat asiat, jotka vaaditaan hyvän tai erinomaisen taideteoksen luomiseen.

Kysymys siitä, onko digitaalinen taide todella taidetta, on toki monen itse päätettävissä. Digitaalinen taide pitää sisällään hyvin monenlaisia eri taidetyyppejä, joista osa saattaa muistuttaa maalauksia, osa valokuvia, osa piirroksia ja jotain täysin uutta. Koska digitaalinen taide vaatii yhtä lailla näkemystä ja työkalujen hallintaa, eikä vakaasta kädestä ja värien hallinnastakaan ole lainkaan haittaa, pidetään sitä vastustavista tahoista huolimatta yleensä taiteena siinä missä kaikkia muitakin. Kyseessä on vain hyvin uudenlainen lähestymistapa, joka lienee vasta alkua sille, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Comments Off on Mitä on digitaalinen taide?

Helsinki on täynnä ihania taidegallerioita

Written by admin on August 7, 2016 Categories: Luovaa yhteistyötä

Suomi, mutta erityisesti pääkaupunki Helsinki, on hyvin sykkivän ja kirjavan nykytaiteen yhteisön pesä. Monet kaupungin galleriat tarjoavat nautittavaksi kansainvälisten taiteilijoiden teoksia, mutta eritoten viime vuosina ovat olleet erityisen kovassa nosteessa monet kotimaiset artistit, joiden sankasta joukosta löytyy vasta hiljattain aloittaneita henkilöitä kuin myös jo pidemmän aikaa ihmisten tietoisuudessa olleita nimiä. Helsingin tarjonta taiteen Gardiner_Art_Gallerysaralla tekeekin kaupungista kaikin puolin ihanteellisen matkakohteen etenkin silloin kun on kiinnostunut tietämään lisää pohjoismaisesta taiteesta ja erityisesti nykytaiteesta.

Erityisen suurta valikoimaa on tarjolla Helsingissä erilaisten taidegallerioiden osalta, sillä uusia gallerioita avataan kuin sieniä sateella erityisesti kantakaupungin alueelle. Kaupunkia on tituleerattu jopa taiteenystävän paratiisiksi, sillä se, että Helsingin kokoiseen suhteellisen pieneen kaupunkiin mahtuu yli 70 toinen toistaan kiintoisampaa ja teemoja säännöllisin väliajoin vaihtelevaa taidegalleriaa, jaksaa yllättää muualla päin maailmaa. Gallerioissa ovat edustettuina luonnollisesti paikalliset, yleensä helsinkiläisten laatimat taideteokset, mutta hyvin moni galleria esittelee myös ulkomaalaisten taiteilijoiden tuotoksia. Muutamat galleriat esittelevät lukuisten eri taiteilijoiden töitä samassa paikassa ja samanaikaisesti, jolloin edustettuna voivat olla sen hetkisestä näyttelystä riippuen esimerkiksi suomalaisen sekä vaikkapa venäläisen taiteilijan työt. Yleensä näyttelyssä on jokin punainen lanka, joka yhdistää joko teemaltaan tai muulla tavalla monien eri taiteilijoiden työt yhdeksi kokonaisuudeksi.

Helsinkiläiset taidegalleriat ovat varsin suosittuja käyntikohteita niin paikallisten kuin myös muualta Suomesta sekä ulkomailta tulevien turistien keskuudessa. Vaihtuvista näyttelyistä saa erityisen hyvin lisätietoa esimerkiksi Helsingin kaupungin matkailusivustoa tutkimalla. Useimmiten kuitenkin etenkin keskustan alueella majoittuessa törmää melkein väkisinkin yleisimpien kävelyreittien varrella toinen toistaan kiehtovampiin taidegallerioihin, joissa on siten helppo poiketa muiden nähtävyyksien ja aktiviteettien lomassa. Keskustan alueella on etuna se, että moni taidegalleria sijaitsee hyvin lähellä toisiaan, joten matkailijankaan ei tarvitse kävellä pitkiä etäisyyksiä voidakseen nauttia taide-elämyksistä. Tarjolla on niin perinteisempää tyyliä kuten klassisia öljyvärimaalauksia ja muotokuvia kuin myös modernia taidetta aina digitaalisesta taiteesta hyvinkin kokeellisiin installaatioihin. Kaikille löytyy asiakaskuntansa, ja tämä gallerioiden edustama valtava monipuolisuus ja lisäksi aktiivisuus on Helsingin kaltaisessa kaupungissa arvaamattoman suuri rikkaus.

Comments Off on Helsinki on täynnä ihania taidegallerioita

Luova ala Suomessa

Written by admin on  Categories: Luovaa yhteistyötä

Joskus voi hyvin kuulla kutsuttavan, kuinka Helsinkiin viitataan jonkinlaisena “Pietarin miniatyyriversiona”. Maassamme, mutta erityisesti juurikin pääkaupungissa Venäjän vaikutus on sangen voimakas, ja tämä näkyy esimerkiksi keskustan alueen historiallisesti merkittävien rakennusten rakennustyylissä, kaupunkiin ja sen lähialueille saapuvien taidetta1venäläismatkailijoiden mukana. Tämän ymmärtää hyvin, sillä naapuruksina Venäjä ja Suomi jakavat pitkän ja tiiviin historiallisen siteen keskenään. Helsingistä puhuttaessa tulee miettineeksi, että kyseessä on verrattain hyvin nuori kaupunki, joka lepää sadoista pikkusaarista muodostuvan saariston syleilemänä. Kaupungin merellinen teema ja sijainti on otettu huomioon monessakin eri projektissa kuten vaikkapa

Helsinki ja Suomi tunnetaan jo maailmallakin varsin hyvin taiteen, designin ja luovien ratkaisujen maana. Taiteella on maassamme ollutkin eittämättä merkittävä rooli myös talouden kehittymisen saralla, ja maamme lahjakkaat taiteilijat ovatkin tuoneet Suomea kiitettävästi esille eri puolilla maailmaa. Suomessa valtava etu taiteilijoiden kannalta on se, että täällä on melkoisen vaivatonta avata itselleen nykytaiteen taidegalleria joko omista teoksista koostuen tai muiden teoksista muodostuvan näyttelyn. Tämän lisäksi moni nuori tai mieleltään nuorekas taiteilija saattaa avata artesaanituotteisiin keskittyneen kahvilan tai ultratrendikkään pienpanimon pysyäkseen aallon harjalla. Vaikkei sattuisikaan esimerkiksi näkemään monen Suomen reissullaan niin kauan odottamiaan revontulia, ei hätä ole tämän näköinen, sillä Helsingin tunnettu taideskene saattaa tehdä yhtä lailla suuren ja ikimuistoisen vaikutuksen taidetta arvostavalle.

Yksi mukava piirre Helsingissä on se, kuinka kaupunki jaksaa uutterasti järjestää erilaisia taidetta mainostavia ja taiteellisuutta kannustavia tilaisuuksia ja tapahtumia aina messuista erilaisiin teemapäiviin ja miksei myöskin -öihin eri puolilla kaupunkia. Vaikka esimerkiksi naapurimaa Venäjä onkin tupaten täynnä muun muassa taidegallerioita, ruokitaan Suomessa taiteesta kiinnostuneiden ja siihen taipuvaisten luovuutta aivan eri tasolla kuin monessa muussa maassa, Venäjä tietysti mukaanlukien. Erityisen huomion kohteena on Suomessa ollut viime aikoina digitaalinen suunnittelu ja digitaalinen taide, jotka soveltuvat erityisen hyödyllisinä muun muassa hurjassa nosteessa viimeiset viisi vuotta olleeseen pelibisnekseen. Pelisuunnittelu on Suomen tämänhetkinen ykkösvalttikortti uraaauurtavien alojen joukossa, ja tässä jos missä ovat luova mieli ja avoin asenne ehdottomasti mittaamattomassa arvossaan.

Comments Off on Luova ala Suomessa

Venäjän ja Suomen väliset erot luovilla aloilla

Written by admin on August 6, 2016 Categories: Luovaa yhteistyötä

Venäjällä esimerkiksi Moskovassa tai Pietarissa ajatus luovasta kaupungista ei ole vielä saanut osakseen täydellistä ymmärrystä tai tukea. Luova ideologia ylipäätään on varsin uusi ja pitkälti tuntematon käsite venäläisten keskuudesart_made_from_unique_mediums_1200x627sa. Toisin kuin Suomessa ja esimerkiksi Helsingissä, jossa hallitus ja kaupunki ovat kiinnittäneet suuresti huomiota luovien alojen tukemiseen ja kehittämiseen; Venäjällä valtio tai kaupunginhallitukset eivät ole osoittaneet juurikaan kiinnostusta aihetta kohtaan, vaikka turismisektorilla sille onkin ollut jo jonkin verran kysyntää. Ajatus siitä, että esimerkiksi kulttuuri voisi olla tuottoisaa ja tuoda taloudellista hyötyä, on Venäjällä aivan uusi.

Tilastot kertovat, että Venäjällä on kuitenkin tapahtunut jonkinasteista kehitystä viime vuosina, mutta verrattuna Suomeen, on tämä vielä selkeästi lapsenkengissä. Esimerkiksi vuonna 2005 luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta oli Venäjällä 6 prosenttia verrattuna Suomeen, jossa määrä oli 4 prosenttia. Tästä huolimatta panostus luoviin aloihin on selkeästi toimivampaa ja näkyvämpää Suomessa. Venäläisiin kaupunkeihin ei ole vielä ilmestynyt samalla tavalla esimerkiksi niin kutsuttuja kulttuurikortteleita kuin Suomessa ja monessa muussakin Pohjois- ja Länsi-Euroopan maassa. Yhteistyö kulttuuriaktivistien, urbaanikehittäjien ja päättäjien välillä on huomattavasti pienempää Venäjällä kuin esimerkiksi Suomessa.

Syitä näille eroille voi ryhtyä etsimään esimerkiksi historiasta. Neuvostoliitossa arvostettiin ennen kaikkea kollektiivisuutta yksilöllisyyden sijaan, joka heijastuu vielä nykypäiväänkin. Luovan talouden perusarvot kuten yksilöllisyys, avoimuus ja erilaisuus eivät Venäjällä ole vielä nousseet pinnalle toisin kuin Suomessa, jossa yksilöllisyyden, erilaisuuden ja avoimuuden tukeminen on viety suorastaan äärimmäisyyksiin. Neuvostoliiton peruja on kuitenkin luottamukseen ja molemminpuoliseen auttamiseen perustuvien epämuodollisten verkostojen kehittämisen tärkeys, joka omalla tavallaan voi auttaa myös uudentyyppisten luovien yritysten ja ratkaisujen kehittymisessä Venäjällä.

Sekä Suomessa että Venäjällä arvostetaan suuresti taidetta, jonka vuoksi kummankin maan suuremmista mutta myös pienemmistä kaupungeista löytyy lukuisia taidegallerioita, edustivatpa ne sitten modernimpaa suuntausta tai vaikkapa perinteistä maalaustaidetta. Etenkin Venäjällä on hyvin pitkät juuret maalaustaiteessa, ja maassa arvostetaan suuresti taiteilijoiden töitä, mutta yhtä lailla myös Suomessa taide on lähellä monen sydäntä. Tämä luo erinomaisen pohjan luovien alojen kehittymiselle, sillä luovuutta, kauneutta ja kekseliäitä ratkaisuja arvostetaan suuresti kummassakin maassa.

Comments Off on Venäjän ja Suomen väliset erot luovilla aloilla

Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö

Written by admin on August 5, 2016 Categories: Luovaa yhteistyötä

Suomen ja Venäjän välillä on aina tehty tiivistä yhteistyötä monellakin eri saralla. Kun kyseessä ovat naapurimaat, on tämä odotettavissakin, mutta kahden maan välillä on syvälle juurtuvat yhteiset juuret, joiden vuoksi yhteistyö onkin toisinaan ollut erityisen tiivistä. Erityisesti kulttuuri on eräs niistä osa-alueista, joiden Marja Lianko-Victory Garden 9-websuhteen on panostettu Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä aivan erityisesti viime aikoina. Useiden eri tahojen kautta on nykyään mahdollista saada apua erilaisten yhteistyökumppaneiden etsimiseen. Mikäli siis kulttuurin ja taiteen alojen instituutiot sekä asiantuntijat sekä jopa harrastajatkin haluavat löytää mahdollisesti kumppanin naapurimaasta erilaisiin projekteihin, onnistuu se nykyään melkoisen helposti. Lisätietoa asiasta saa kätevästi netistä hakemalla, mutta myös esimerkiksi Suomi-Venäjä -seura ja maiden suurlähetystöt pystyvät ohjaamaan asiassa eteenpäin.

Näitä luovia aloja ovat taiteiden lisäksi monet muutkin eri aktiviteetit kulttuurin puitteissa. Yhteistyötä tehdään hyvin laajalti monilla eri tahoilla aina taidegalleriasta ja teatterista orkesterimusiikkiin, punk-bändeissä, konservatorioissa, kouluissa, yliopistoissa, sirkuksessa, turismisektorilla ja myös yksittäisten taiteilijoiden ja tutkijoiden kohdalla, jolloin kyseessä voi olla joko itsenäinen projekti tai yhteisesti muiden taiteilijoiden kanssa kehitetty projekti. Tällaisia yhteistyökuvioita löytyy Suomen ja Venäjän väliltä tuhansia. Usein järjestetään myös erilaisia tapaamisia ja tapahtumia, joissa saatetaan yhteen luovien alojen toimijoita kummastakn maasta mahdollisten yhteistyökuvioiden toivossa. Näissä antoisina pidettyinä tapahtumissa voi tutustua alan toimijoihin ja saada uusia näkökulmia sekä ideoita työhönsä. Toki niiden tarkoitus on myös auttaa solmimaan uusia kontakteja ja laajentaa yhteistyötä. Usein tarjolla on myös asiantuntijoiden konsultaatiopalveluita, mahdollisia rahoittajia sekä seminaareja liittyen kulttuuria koskevaan yhteistyöhön maiden välillä sekä moniin muihin ajankohtaisiin aiheisiin.

Usein tällaisia tapahtumia järjestävät ja koordinoivat erilaiset työryhmät niin Suomessa kuin Venäjälläkin ja varsin usein apua on saatu maiden kulttuuriministeriöiltä. Myös Suomi-Venäjä -seura Suomessa on ollut varsin aktiivinen tämän asian suhteen ja hoitanut yhteistyökuvioita, käytännön järjestelyjä ja muita oleellisia asioita. Venäjällä vastaavista asioista on pitänyt huolta erityisesti maan kulttuuri- elokuva ja matkailukomitea. Eri yhteistyökumppaneiden etsinnässä Suomessa ovat avustaneet kussakin läänissä lääninhallitus sekä paikalliset taidelautakunnat ja Venäjällä tästä ovat yleisimmin olleet vastuussa alueelliset kulttuurijärjestöt.

Comments Off on Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö

Kuinka taide määritellään?

Written by admin on August 4, 2016 Categories: Luovaa yhteistyötä

Mitä taide itse asiassa edes on? Tämä kysymys on esitetty historiassa varmasti miljoonia kertoja ja siihen on luultavasti saman verran myös vastauksia. Monen mielestä taidetta ei edes voi todellisuudessa määritellä. Taide voidaankin määritellä avoimesti ja kunkin kohdalla yksilöllisesti. Koska historioResinArtitsijat eivätkä taiteilijatkaan ole päässeet yksimielisyyteen asiasta, on taide nykyään monella tavalla tulkittavissa. Taide on käsitteenä muuttanut muotoaan valtavasti vuosisatojen vieriessä.

Yleensä taide ymmärretään niin, että se kattaa laaja-alaisesti ihmisten aktiviteetit, jotka liittyvät visuaalisen, äänellisen tai esittävän taiteen luomiseen tavalla tai toisella, ja jotka ilmentävät tekijänsä mielikuvitusta tai teknistä taidokkuutta, sekä joiden lopullisena tavoitteena on antaa katsojilleen ja kuulijoilleen mahdollisuus nauttia kauneudesta tai muuten vedota ihmisten tunteisiin. Kaikkein yleisimmässä muodossaan näitä aktiviteetteja ovat taideteosten tuottaminen, taiteeseen kohdistuva kritiikki, taidehistoria sekä estetiikka. Vanhin dokumentoitu taiteen muoto on visuaalinen taide, joka kattaa kuvien luomisen maalauksissa, kuvanveistossa, painannassa, valokuvauksessa ja muissa visuaalisissa medioissa. Myös arkkitehtuuri liitetään usein visuaalisten taiteiden kategoriaan. Musiikki, elokuvataide, tanssi, teatteri ja muut esittävät taiteet sekä lisäksi kirjallisuus ja muut mediamuodot kuten interaktiivinen media kuuluvat taiteisiin laajempana käsitteenä. Taiteen rooli muuttuu ajan mukana; toisinaan sen esteettinen merkitys on suurempi ja toisinaan sillä taas on merkittävä sosiaalinen tai opettava rooli.

Viime vuosisata eli 1900-luku oli taiteen suuri käännekohta, jonka aikana monet taiteilijat pyrkivät rikkomaan normeja ja kokeilemaan rajojaan. Perinteet heitettiin romukoppaan ja klassiset kauneuden käsitteet unohdettiin tieten tahtoen. Näiden ajatusten myötä syntyi abstrakti taide, jossa taiteilija ei enää yritä mukailla todellisuutta vaan ennemminkin pyrkii luomaan kuvan omasta sisäisestä maailmastaan ja tuntemuksistaan. Vanha määritelmä taiteesta on siis auttamattomasti vanhentunut. Tänä päivänä voidaankin sanoa, että taide on alati muuttuva ja globaali käsite, avoin uusille tulkinnoille ja sellainen asia, joka ei edes määrittelyjä kaipaa. Jokaiselle ihmiselle taide merkitsee eri asioita ja kaikki tulkitsevat taidetta omalla tavallaan. Usein onkin niin, että monelle se kaikkein puhuttelevin taideteos ei välttämättä osoita taiteilijan osalta suunnatonta teknistä kyvykkyyttä vaan sitä, että onnistuu herättämään muissa tunteita teoksillaan.

Comments Off on Kuinka taide määritellään?

Mitä luovilla aloilla tarkoitetaan?

Written by admin on August 3, 2016 Categories: Luovaa yhteistyötä

Useille “luova ala” luo mielessä jonkun tietyn mielikuvan jostain tietystä alasta, mutta todellisuudessa se voi olla hyvin laaja käsite. Luova ala on käsitteenä varsin monisyinen, ja monesti näkee hyvin eri tavoilla määriteltynä sen, mitkä kaikcolored-pencils-168391_1280ki aktiviteetit lasketaan luoviin aloihin. Usein jopa luovaa alaa nimityksenä on kyseenalaistettu, ja toisinaan luovista aloista saatetaankin yhtä lailla käyttää nimitystä kulttuurialat tai luova talous. Oli miten oli, voi jo nimestäkin päätellä sen, että luovalla alalla viitataan kaikkiin sellaisiin toimintoihin, jotka pohjautuvat yksilön luovuuteen, taitoon ja lahjakkuuteen ja joilla on ainakin käytännön tasolla kasvattaa pääomaa ja luoda uusia työpaikkoja älypääoman kehittämisen kautta.

Kuten sanottua, voidaan luoviin aloihin laskea hyvin monia eri aktiviteetteja riippuen siitä, kuka erittelyn laatii. Esimerkkejä yleisimmistä aloista, joita pidetään luovina, ovat ainakin mainostaminen sekä markkinointi, arkkitehtuuri, käsityöt, design (sisältää tuotesuunnittelun, graafisen suunnittelun ja muotisuunnittelun), viihdeala eli elokuva/TV/video/radio/valokuvaus, IT sekä ohjelmisto- ja tietokonepalvelut, julkaisupalvelut, julkiset ja yksityiset palvelut kuten museot/galleriat ja kirjastot, musiikki/esittävät taiteet ja visuaalinen taide. Toisinaan samaan listaan näkee lisättävän myös laajemmalta alalta pienempien alojen edustajia, joista mainittakoon vaikkapa pelit sekä lelut, ja yleisellä tasolla jopa tieteeseen ja teknologiaan liittyvä tutkimus sekä kehitys. On myös niitä, joiden mielestä luoviin aloihin tulisi ilman muuta laskea myös gastronomia – vaatiihan sekin tietynlaista luovuutta.

Joskus nämä yllämainitut eri alat luovien alojen alaisuudessa voidaan jakaa vielä erillisiin alaluokkiin useillakin eri periaatteilla. Yksi jaottelutapa on esimerkiksi jakaa ne sellaisiin aloihin, jotka ovat avoinna massatuotannolle ja -jakelulle kuten elokuvat ja videotuotanto, videopelit, lähetykset, julkaisut, sekä niihin aloihin, jotka pohjautuvat etupäässä kädentaitoihin ja tarkoitettu käytettäväksi tai nautittavaksi jossain tietyssä paikassa ja jonain tiettynä hetkenä. Näitä ovat esimerkiksi visuaalinen taide, esittävä taide sekä kulttuuriperinnön luomiseen tavalla tai toisella liittyvät alat. Ensinnä mainitut ovat tyypilisesti uudempia aloja, jotka ovat muodostuneet vähä vähältä teknologisen kehityksen myötä. Jälkimmäisenä mainitut puolestaan ovat usein sellaisia aloja, jotka on tunnettu jo hyvinkin pitkiä aikoja – vuosikymmenten tai peräti vuosisatojen ajan.

Comments Off on Mitä luovilla aloilla tarkoitetaan?

Luova ala Venäjällä

Written by admin on August 2, 2016 Categories: Luovaa yhteistyötä

Toisin kuin monessa muussa maassa, Venäjällä luovien alojen sisään kätkeytyvää valtavaa potentiaalia taloudellisessa kehityksessä ei vielä ole täysin ymmärretty, eikä niille anneta sellaista arvostusta, jonka ne osakseen kenties ansaitsisivat. Tästä huolimatta on kuitenkin niin, että kuten monessa muussakin maassa, myös Venäjällä luovilla aloilla on itse asiassa varsin suuri rooli maan taloudessa, vaikka toki valtion lainsäädäntö asettaa myös tiettyjä esteitä tai hidasteita luovien alojen kehitykselle. Johtuen siitä, ettei Citizen-Kane-Filming-Low-AngleVenäjän lainsäädännössä ole selkeästi määritelty luovia aloja, on viranomaisilla vähemmän tilaisuuksia osoittaa tukensa niitä kohtaan. Lisäksi valtion omistamia kulttuuriorganisaatioita ei rohkaista toimimaan kaupallisilla tahoilla – päinvastoin. Yksityisellä sektorilla puolestaan on rajoitettu pääsy valtion avustuksiin sekä -lainoihin käsiksi. Lopuksi lienee paikallaan todeta, että luovilla aloilla toimivat pienemmät yritykset tarpovat samassa vaikeakulkuisessa suossa kuin monet muutkin pienyritykset alasta riippumatta. Venäjällä nimittäin yksi suurimmista ongelmista kaikessa liiketoiminnassa on ylenpalttinen byrokratia sekä valtava korruptio, joka on juurtunut varsin syvälle maan toimielimiin.

Venäjä ei ole suurin markkina-alue elokuva- ja musiikkiteollisuudelle johtuen erittäin yleisesti esiintyvästä piratismista – vuotuisella tasolla kopioidaan Venäjällä nimittäin valtava määrä DVD-elokuvia ja musiikkia. Elokuva-alalla Venäjä on kuitenkin ollut ykkösmaa Itä-Euroopassa jo pitkään ja maan elokuvateatterien määrä on kasvanut hyvin nopeasti viimeisen 10 vuoden aikana. Venäjällä tuotetaan joka vuosi noin parisataa elokuvaa. Lisäksi esimerkiksi Moskovan elokuvafestivaalit tunnetaan yhtenä maailman merkittävimmistä elokuvatapahtumista.

Vaikka Venäjää voidaankin luonnehtia etenkin perinteisempien luovien alojen osalta hyvin merkittäväksi maaksi, on se hiljalleen suunnannut katseensa myös tulevaisuuteen. Luovan alan koulutukset sekä muut luovien alojen palvelut ovat lisänneet kasvuaan tiuhaan tahtiin viime vuosina. Maassa on aloitettu esimerkiksi eri stipendirahastoja, tukirahoja, maisterintutkintoja sekä muita work shop -tyyppisiä projekteja luovista aloista kiinnostuneille. Monet korkeakoulut tekevät luovilla aloilla yhteistyötä kansainvälisten koulutusyhteistyökumppaneiden kanssa etenkin teollisen muotoilun, arkkitehtuurin sekä digitaalisen median aloilla. Kaiken tämän tarkoituksena on se, että Venäjä pyrkii pysymään pinnalla luovien alojen suhteen olemalla mahdollisimman kilpailukykyinen ja dynaaminen. Enää ei riitä se, että pärjää hyvin perinteisillä luovilla aloilla, vaan tarvitaan myös kauaskatseisuutta.

Comments Off on Luova ala Venäjällä